Anne Mikkola

Jos olisin naisjärjestö, mitä lausuisinkaan..

Olen pitänyt itseäni feministinä. Tosin muistan, että joku jo muinoin eräällä keskustelufoorumilla epäili ystävällisesti, että en ole oikea - siis sellainen paha - feministi, jollaiseksi ilmoittauduin. Siis ilmoittauduin samanlaisen isomman patriarkalismin vastaisen aatteen kannattajaksi kuin muutkin feministit. Onhan tämä pahuus meitä vallinnut sitten Aatamin ja Eevan syntiinlankeemuksen.

Äskettäisen naisjärjestöjen poliisiin kohdistuneen tuohtumuksen jälkeen olen kuitenkin ihmetellyt, että mistä oikein on kyse näinkin järjettömiltä tuntuvissa lausunnoissa, jotka eivät olleet mielestäni osoittaneet minkäänlaista tilannetajua.

Suomeen tulee siis turvapaikanhakijoita, jotka yhdessä muiden ulkomaalaisten kanssa ovat yksinomaisesti vastanneet Helsingin uudesta ilmiöstä: naisten, tyttöjen ja lasten joukolla ahdistelusta ja puskaraiskauksista. Jälkimmäisiä epäillään tapahtuneen 15 kpl vuonna 2015 ja 9 kpl vuonna 2014. Sitten tuli uusi vuosi ja Köln, jonka jälkeen tuli tietoon samanlaista joukkohäirintää Suomessakin.

Helsingin poliisi taisi olla eurooppalaista huippua, kun osasi ennakoida tilanteen uutena vuotena, ja esti juhlijoiden laajemman häirinnän. Kun poliisi sitten tulee julkisuuteen, niin mitä tekevät arvostamani naisjärjestöt?

Naisasialiitto Unioni paheksuu 9.1. FB-sivullaan tuohtuneena sitä, että poliisi nostaa esille naisten häirinnän ikään kuin se olisi uusi ilmiö näin sanoin:

Helsingin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäki kertoo The Telegraphin eilen julkaistussa jutussa, että seksuaalinen häirintä ja ulkona tapahtuvat raiskaukset ovat Suomessa uusi ilmiö, joka olisi rantautunut meille vasta vuonna 2015 tulleiden turvapaikanhakijoiden myötä. Seksuaalista häirintää keskimäärin 5-vuotiaasta asti kokeneen suomalaisen naisen, ja toki myös poliisin omien tilastojen ja uhritutkimusten näkökulmasta väite on pöyristyttävä. Meillä onkin poliisille vain yksi kysymys: kuinka te kehtaatte?

Meillä kiehahti yli. Haluamme lopun tälle jo kuukausia jatkuneelle ylipuhumiselle ja ulkoamäärittelylle ja miljoonien Suomessa asuvien keskenään erilaisten naisten kokemien vakavien ongelmien välineellistämiselle. Twitterissä jaetaan naisten häirintäkokemuksia tunnuksella lääppijä.

Mene ja jaa omasi. Nämä kokemukset ovat nyt käytävässä keskustelussa täysin näkymättömiä. Naisten ääni ei kuulu. Laitetaan se kuulumaan.

Sitten luotiin some-tuohtumusta, jota media uskollisesti paisutteli ja teki isommaksi uutiseksi kuin mikään muu asia valtakunnassa. Silti poliisi ei luovuta. Poliisipäällikkö puolustaa aiemmin sanottua ja toteaa vielä, että nuoret saattavat osin provosoidakin turvapaikanhakijoita ja kehottaa vanhempia olemaan hereillä.

Tästä tuohtuu puolestaan Nytkis ry, joka on suomalaisten naisjärjestöjen kattojärjestö.  Lausunnossaan Nytkis paheksuu sitä, että poliisi syyllistää uhreja. Syyllistää uhreja? Siis ei olisi saanut vanhemmille kertoa mitä toreilla ja turuilla tapahtuu?

Minä ihmettelen, miten voi olla, että järjestöt, jotka ovat taistelleet naisten perusoikeuksien puolesta suhtautuvat paheksuvasti siihen, että poliisi kertoo uuden tyyppisestä rikosaallosta ja varoittaa vanhempia. Ideologian jankuttaminen yksisilmäisesti aina samoin sanoin tilanteesta riippumatta on tärkeämpää kuin naisten koskemattomuus? Intersektionaalinen "feminismi" taitaa olla aate, jossa sympatiseerataan enemmän muslimimaahantulijamiehiä kuin suomalaisia naisia jopa niin, että mahdollinen rasismin pelko on suurempi paha kuin naisten ja lasten raiskailu puskista. Miksi sanon, että on suurempi paha? No siksi, että järjestöjen ensireaktio, se todellinen tunnetila, oli tuohtumus poliisia kohtaan. Vihollinen on paha patriarkaalinen suomalaismies. Aina.

Ihmettelin eräällä keskustelufoorumilla (blogimetsa.fi), miten ihmeessä naisjärjestöt voivat hölmöillä tuolla tavoin. Heittävätkö kaiken hyvänkin työnsä arvottomana menemään?

Tauno J. Jokinen antoi siellä Tuomo Hirven blogin keskustelussa selityksen, joka tuntui vastaansanomattomalta tässä tilanteessa. Se kuului seuraavasti:  

Feministien näkökulmasta on kauheaa, että heidät on sivuutettu keskustelussa seksuaalisesta väkivallasta ja keskustelua käydään tällä hetkellä aivan muiden toimijoiden asettamilla ehdoilla.

Nämä feministit käyttävät keskustelua naisiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta vallankäytön keinona. Kun nyt sitten tilanne on se, että maahanmuuttajat ahdistelevat teini-ikäisiä tyttöjä laajamittaisesti ja organisoidusti, feministien agenda jää maahanmuuttaja-agendan jalkoihin. Jopa Rakel Liekki ryntää hädissään kertomaan, että on hänenkin hameensa alle yritetty kurkkia. Ideana on tietenkin se, että maahanmuuttajien käytös feministisen maailmankuvan mukaan ei mitenkään poikkea yleisestä naisten aseman polkemisesta.

Pohjimmiltaan on kyse oman identiteetin rakentumisesta uhriutumisen varaan. Maahanmuuttajien käytös antaa kontrastia feministiselle uhriutumispuheelle paljastaa sen naurettavuuden. Tästä syystä maahanamuuttajien organisoitu seksiväkivalta on pakko kieltää, koska se uhkaa omaa - joskin valheellista - identiteettiä.

Tuo ainakin selittäisi havaitun.

Mitä sitten itse olisin sanonut, jos olisin ollut naisjärjestö?
Olisin vaatinut uuteen ilmiöön tarttumista välittömästi, että kaikkea naisliikkeen työn tuloksia eikä naisen liikkumavapautta julkisissa kulkuneuvoissa ja julkisilla paikoilla menetettäisi. Olisin vaatinut tarkkaa tilanteen seurantaa tilastojen kanssa. Olisin reagoinut silloin kun ”Saatana saapui Tapanilaan” kuten Niko Sillanpää silloin osuvasti kirjoitti Uuden Suomen blogissaan. 

Uuden Vuoden päivänä vuonna 2016 olisin kirjaillut jotain kaunista kiitosviestiä Helsingin poliisille ja muistuttanut, että sotaa on aina käyty naisten ruumiilla, ja että olisi otettava vakavasti mahdollisuus, että tässä on kyse järjestäytyneestä rasistisesta viharikosaallosta valkoisia/kristittyjä naisia kohtaan, tai oikeastaan miehiä kohtaan, sillä miehen kunnia menee naisen kunnian myötä tallaisissa häpeä-kunnia-kulttuureissa, joista monet tekijöistä tulevat.

Kun kerran olisin taisteleva feministijärjestö, olisin siteerannut Golda Meiriä siitä, että jos miehet raiskaavat, naisia ei pidä sulkea kotiin, vaan ne miehet. Valtiovallan tehtävä on miettiä, miten se tehdään. Sulkemalla rajat, seulomalla rikollinen aines tai laittamalla riskiryhmille iltainen ulkonaliikkumiskielto vai miten? Semmoinen feministi kai minä olisin. Olisin toki myös todennut sivulauseessa, että on hyvä, että seksuaalinen häirintä yleensä ja myös naisten oma rooli siinä nousee tätä kautta laajemminkin puheeksi.

Joka tapauksessa on aika surullista, että nyt kun niitä feministejä tarvittaisiin täälläkin oikein tosissaan, niin heillä on vain vanha vihollinen - yleismaailmallinen patriarkalismi, jota Suomessa edustaa suomalainen mies. 

Taitaa olla jotain muutostakin tosin tulossa, ainakin mitä uusimmista uutisista voisi päätellä. Kuulemme ihmeellisiä asioita siitä, kuinka suomalaista miestä väheksytään ja kuinka SPR:n naiset harrastavat seksiä asiakkaiden kanssa, ja toiset suomalaisnaiset ostavat 20 eurolla alaikäisiä ruskeasilmäisiä turvapaikanhakijoita rautatieaseman nurkilla. Ja sitten VOK:ien valistajat saavat neuvoa lapsukaisia siitä, että eivät suomalaiset naiset saa käydä heihin käsiksi. Niin se maailma muuttuu.

Olisiko naisjärjestöillä tämän suhteen jotain annettavaa? Vanha ideologia ei taida vain toimia. Pitäisikö uudistua ja löytää suomalainen ote asiaan?

Suomalainen feminismi vaikuttaa olevan samanlaista kuin uskonnollinen fundamentalismi, joka tuijottaa vain dogmiaan ja menettää suhteellisuudentajunsa. Tämä taitaa tosin olla aitoa nykypäivän suomalaisuutta laajemminkin. Niinkö se pahuus saa vallan?  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

31Suosittele

31 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Eero Mattila

Hyvä kirjoitus, kiitos!
- Naisasialiike taitaa olla samassa jamassa kuin tämän maan ammattiyhdistysliikkeet ja MTK. Niiden olemassaolo perustuu epäkohtiin - ei epäkohtien ratkaisuun.
- Pahinta mitä kukaan voi tehdä on ryhtyä ratkomaan näitä heidän epäkohtiaan - silloinhan vaarannetaan koko järjestön olemassaolo.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Nää seksuaalijutut ovat vähän vaikeita käsittää. Ihminen joka ei ole joutunut raiskauksen kohteeksi ei varmaan näitä asioista ymmärrä.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Harvat asiat kohdistuvat meihin. Silti niistä säädellään yhteiskunnassa. Melko mahdoton maailma, jossa asiat käsitellään vain uhrien kautta.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Jossakin uutislähetyksessä vain jokunen päivä sitten oli klippi itsepuolustuskurssista, johon oli ilmoittautunut huomattava nuoria naisia vai oliko se suorastaan tarkoitettu naisille, en ole nyt aivan varma tästä. Ohjaaja ohjasi ja eräs nuori osallistuja selitti ettei oikein hallitse ja että hänestä tuntuu hyvältä osata edes jotakin... Yksittäinen seuraamus, että turvallisuudessa on jotakin tapahtunut ja huonompaan suuntaan. Vähätellään rikosilmoitusten pienuutta 3-10 suunnilleen, unohdetaan huutelut tai kourimiset, joista ei lähdetä tekemään mitään ilmoitusta vaan ollaan vain tyytyväisiä, että päästiin karkuun.
Bogisti on täysin oikeassa ihmetellessään näitä feministijärjestöjä etc. Luulen kuitenkin, että nämä kysymykset nousevat esiin melko läheisessä tulevaisuudessa ja sitten ihmetellään, miksi ei tehty mitään? Nykyaikana on mahdonta yrittää salata tämän kokoluokan juttuja dissaamalla tai harhaanjohtamalla, Luojan kiitos netistä.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Kiitos, olen kanssasi täysin samaa mieltä.

Olisiko niin, että feministiseuroissa ei eletä tätä päivää, on organisoiduttu sillä tavoin, että ei pystytä näkemään -- haluta edes nähdä -- tänään, tässä ja nyt -näkökulmasta asioita.

Ehkä pitäsi olla uusi sana feminismin tilalle, pöllyttämään ajatuksia ja dogmeja tavallisen elämän tasolle. Kaivoin jo jossakin kommentissa vanhan sanan suffragetti esille. Siis uusvanha sufragetti 2.0, tekemään asioita juuri nyt.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Erinomainen kirjoitus varsin oudosta suhtautumisesta ja vähättelystä.

Naisten joukkoahdistelu ón uusi ilmiö, niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Ihmettelen joidenkin naisten ja jopa Naisasialiitto Unionin kyvyttömyyttä edes yrittää ymmärtää ilmiöiden välistä eroa...

Hyvä esimerkki tästä oli viime maanantain "uusittu" A-studio, jonka otsikko oli "uskaltaako vielä liikkua kadulla?" ja jossa toimittaja Johanna Vesikallio oli kutsunut poliisin lisäksi Naisasialiitto Unioni ry:n puheenjohtaja Katju Aron.. Aron tehtävänä oli todistaa, että "seksuaalinen häirintä on ollut aina hirveän yleinen ilmiö Suomessa" kun vuorostaan poliisijohtaja Seppo Kolehmainen painotti, että nimenomaan joukolla tehtävä seksuaalinen ahdistelu on uusi ilmiö. Kuten se onkin, myös Suomessa.

Samanlaista typerää vertailua on nähty täällä blogistanissakin ja toivoisin, viimeistään Kölnin jälkeen, ettei Suomen/Euroopan perinteisiä runkkareita, itsensä paljastajia ja yksinäisiä raukiksia enää ikinä verrattaisi moiseen joukkohäirintään, joka on yhtä alhaista kuin skinien joukkotappelut. Yksin eivät uskalla, mutta joukossa ollaan niin machoja, niin machoja.........(ja: yhä edelleen, jotkut naiset puolustavat heitä; hohoijaa).

Onneksi on olemassa myös fiksuja ja pelottomia naisia, jotka ajattelevat omilla aivoillaan; niin blogin kirjoittaja kuin mainio toimittaja Ulla:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-145283723803...

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Kannattaa lukea tuo Ulla Appelsinin kirjoitus.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen
Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Ullan kirjoitus oli täyttä asiaa ja todellakin sen kannattaa kaikkien lukea. Kiitos linkistä Birgitta!!

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #9
Niko Sillanpää

Intersektionaalinen nykyfeminismi on tosiaan älyllisesti täysin epätoivoisessa jamassa.

Kun jossain kulttuuripiirissä tehdään törkeitä seksuaalikoksia kertaluokkaa suuremmalla todennäköisyydellä kuin valtaväestössä tai törmätään poikkeavaan, tyypiltään uuteen joukkoahdisteluiden ja -raiskauksien ryvästymään, ensimmäinen reaktio vähätellä tapahtunutta ja saarnata suomalaisen miehen pahuudesta.

Kuten Appelsin toteaa, yleistäminen ja kollektiivisesti syyllistäminen on aivan kosher, jos kyseessä ovat valtaväestön edustajat, muutoin syvästi paheksuttavaa.

Vastaavasti kulttuurilliset selittäjät ovat rasismia ja syväksi paheksuttavia puhuttaessa ei-länsimaalaisista ulkomaalaisista, mutta suomalaisessa valtaväestössä vallitsee ja selittäjänä on "raiskauskulttuuri", jonka pohjalta esim. Anu Silfverbergin mukaan Suomessa ahdistelu ja huorittelu on yleisesti hyväksyttyä.

Eihän tällaisia ihmisiä voi ottaa tosissaan, niin typerää heidän "ajattelunsa" on.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

IWJF:n raportin mukaan seksuaalisen häirinnän lisääntymisen takana on kulttuuri, jossa miehet ja naiset pidetään erillään toisistaan kouluissa ja julkisilla paikoilla. Siitä kuulemma myös johtuu, etteivät lapset ymmärrä julkisten tilojen kuuluvan kaikille ja olevan yhteisiä myöskin naisille. Siksi miehet eivät kunnioita julkisessa tilaisuudessa tai tilassa olevia naisia.

"Tämä on arabi-kulttuurissa vallitsevaa ja julkisilla paikoilla liikkuvat naiset ovat monien miesten mielestä vapaata riistaa"; kirjoitti psykologi Ahmad Mansour kirjassaan "Autor des Buchs"

Monilla heistä on vielä paljon oppimista länsimaiden kulttuurista.

Käyttäjän eerojalkanen kuva
Mari Yritys

Hyvä kirjoitus ja samoin tuo Appelsinin kirjoitus. Katsoin eilen Pressiklubin ja nyt luin tämän. Tämän luettuani tuli mieleen Kaarina Hazaard eilen Pressiklubissa.

Voi olla , että ymmärsin hänet väärin, mutta hän oli myös lähinnä tuohtunut siitä, että väärät ihmiset käyvät keskustelua ahdistelusta. Hän ajattelee naisena ja feministinä, että keskustelu ahdistelusta on em. ryhmien yksinoikeus. Naisjärjestöt ovat luoneet muotin, jossa yhdistyy valkoinen suomalainen heteromies ja raiskaus. Kun joku muu lähtee nyt muuttamaan tuota muottia eli yhdistää turvapaikanhakijat ja raiskaukset, on se astumista naisjärjestöjen varpaille. Kun joku muu on aloittanut keskustelun ennen heitä, he kokevat joutuneensa paitsioon.

Tälläinen "fiilis" tulee ulkopuolisin silmin, kun keskustelua ja tuohtumusta seuraa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kaarina Hazaardin toinen erikoinen kommentti oli, että "maahanmuuttokriitiset ovat sama asia kuin rasistit". Kaikkea hölmöä sitä saa toimittajan suusta kuullakin.

Käyttäjän marjukkakaakkola kuva
Marjukka Kaakkola

Hieno kirjoitus, kiitos!

Suomalaisten feministijärjestöjen lausunnot ja toiminta suorastaan hävettävät. Eivät he nosta kuin omaa egoaan, ei heitä naisten asema ja tulevaisuus kiinnosta.

Käyttäjän TaunoJokinen kuva
Tauno Jokinen

Tuosta Ulla Appelsinin kirjoituksesta sen verran, etten taistelevan miesasialiikkeen näkökulmasta ota sitä lainkaan vakavasti. Suomalaisen miehen pitää tukeutua toisiin suomalaisiin miehiin ja jättää kaiken maailman feministit ja Ulla Appelsiinit omaan arvoonsa.

Kuninkaanportin kiveen on kirjoitettu: "Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun." Tämä ohje kannattaa suomalaisen miesasialiikkeen pitää visusti mielessä.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Minä, miehenä, en ota vuorostani Taunon kommenttia lainkaan vakavasti. Mukavaa, että useimpien naisten ja miesten välillä vallitsee myös yksimielisyys. Sitä ei ole koskaan liikaa..

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Juuri näin. Me naiset ja miehet olemme kuitenkin aina yhdessä vahvempia fiksuille ja viisaille ajatuksille.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #16

Tasa-arvolle kyllä. En minä haluaisi esim elää naisen kanssa, joka ei ole tasaveroinen kumppani. Yhdessä asioita hoidetaan ja koetetaan selviytyä tässä maailmassa. Tuskin naisetkaan haluavat elää alistetun miehen kanssa. Tosin jos joku haluaa ja molemmat hyväksyvät tilanteen olkaa hyvä vaan.

Kyllä ystävät ovat tärkeitä. Mutta omat läheiset ovat ne joiden kanssa elämää jaetaan.

Käyttäjän AnneMikkola kuva
Anne Mikkola

Niin Tauno ei tyydy liian helppoihin vastauksiin. Täytyy taas kerran aivonystyröitä yrittää harjoittaa enemmänkin tämän kommentin kanssa.

Ajatellaanpa asia toisinpäin. Olen naisjärjestö, joka on tietoinen suurista epäkohdista mitä tulee joltain näkökulmalta naisten asemaan yhteiskunnassa. Tähänhän liittyy naisten omatkin teot ja hyväksyminen. Sen tähdenhän sitä naisjärjestöä tarvitaan, että tietoisuus ongelmallisista asenteista kasvaisi, myös naisten parissa. Se voimaannuttaminen.

Sitten tapahtuu jotain josta naisia syytetään aiheetta ja joku Mies-Appelsin tulee ja sanoo kauniisti ja oikein, että naiset on ihan hyviä ja parempia kuin muiden maiden naiset yms, ja eikä niitä pidä tuolla lailla aiheetta syytellä, ja se siitä.

Eihän ongelma tällä poistu. Se on vain ikään kuin paluuta status quoon. Tässä tapauksessa siihen mitä ne-miesten-ongelmat-naisten-kanssa onkaan. Siis miesten omat asenteet, jotka saavat heitä myötäilemään naisvaltaa epäterveillä tavoilla yms. Ei niitä ratkaise Appelsin, vaan miesten on itse tehtävä vanhanaikainen parannus lepsuiluistaan. Siinä varmaan tarvitaan ensin sitä vihaa... sitä taistelevaa miesasialiikettä, joka ei välitä siitä, millä nimillä sitä kutsutaan.

Meniköhän Tauno sinne päinkään?

Käyttäjän TaunoJokinen kuva
Tauno Jokinen

Joo Anne, ...

Blogimetsän puolella Markku Hirn ilmaisi asian hienosti. Paluuta historiassa taaksepäin tuskin on. Miesten on löydettävä aivan uusi miehinen identiteetti kadotetun identiteetin tilalle. Joskus aikanaan miehen kuului tuoda ruoka pöytään. Jostain syystä naiset haluavat tuon osan itselleen. Eivät ehkä oivalla, että hamuavansa itselleen taakkaa, jota tuskin jaksavat kantaa. Ehkäpä oppivat senkin asian kunhan riittävästi vettä on virrannut katolta hulevesikaivoon.

Miesten näkökulmasta on hieno asia, että perheen elättämisen taakka on otettu miehiltä pois. Saavutettu vapaus pitää vain oppia hyödyntämään. Olet Anne täysin oikeassa siinä, että tie vapauteen kulkee vihan kautta. Monelle tuttu helvetti on mieluisampi, kuin tuntematon taivas. Sitä helvettiä pitää oppia vihaanaan niin paljon, että on valmis ottamaan sen ratkaisevan askelen.

Tuo koko Ulla Appelsiinin kirjoitus henkii sitä ajatusta, että naisille olisi parasta, jos miehet eivät vapauteen kaipaisi. Ulla Appelsiin taitaa olla jopa tulkinnut tilanteen aivan oikein.

Käyttäjän AnneMikkola kuva
Anne Mikkola Vastaus kommenttiin #21

Naiset tietysti syystä halusivat taloudellista itsenäisyyttä. Ilman omaa rahaa on toisen orja. Sellainen se maailma taitaa pitkälti ikävä kyllä olla.

Toinen asia sitten on se, että edes Ruotsissa ei ideologisesti pakoteta naisia (ja miehiä) täysaikaiseen työhön samalla tavalla kuin Suomessa. Käsittääkseni melkein kaikissa tai ainakin useimmissa (en nyt muista tilastoja tarkkkaan) Länsi-Euroopan maissa Ruotsi mukaan lukien naisten osa-aikatyö on paljon yleisempää kuin Suomessa. Suomessa on haluttu luoda tasa-arvoinen yhteiskunta rahan voimalla ja tasapäistämällä työelämä. Tuokin ideologia on tehtävänsä tehnyt.

Minusta voisi jo alkaa harkita sitäkin, että antaisi hiukan markkinainsentiivienkin toimia niin, että asetettaisiin esimerkiksi kotihoito taloudellisesti samaan asemaan kuin päivähoito tai edes vähän lähemmäksi sitä. Jotenkin niin, että ihmiset, sekä miehet että naiset, voisivat aidosti päättää mikä heille sopii ja mikä omiin arvoihin sopii kussakin elämäntilanteessa, eikä olisi pakko mennä aina yhden muotin mukaan.

Se on tietysti vaikeasti toteutettavissa kun arvot ovat monet, ja yhteiskunnassa on oltava jotkun "yhdet arvostukset" tavallaan tukijärjestelmissä sisällä.

Kaikki kait työelämässä nykyään palavat loppuun. Jotain sille pitäisi tehdä varmaankin. Ikävä kyllä SSS-triolla näyttää olevan ihan päinvastaiset mielessä.

Käyttäjän AnneMikkola kuva
Anne Mikkola

Kiitos kommenteista vaan kaikille. Onhan se kiva joskus lukea myötämielisiäkin kommentteja.

Kommentoimaan taitaa olla uskaltautuneet tässä asiassa vain samanmieliset kylläkin.

Mikko Ketala

Ruukinmatruuna tarkastelee mielenkiintoisella tavalla feminismiä vallankäytön näkökulmasta:

"Feministit sanovat edustavansa koko naissukupuolta ja käyttävänsä koko naissukupuolen ääntä, ja näin käyttävänsä ikäänkuin koko naissukupuolen kollektiivista ääntä. Feminismiä voidaan näin tarkastella ikäänkuin kollektiivisena sh*t testinä, jossa yksittäisten naisten biologinen taipumus testata miehiä on laajentunut kollektiiviseksi yritykseksi testata, nöyryyttää ja tylyttää yhteisön kaikkia miehiä ja testata heidän kelpoisuuttaan. Ja länsimaiseen kulttuuriin kun kuuluu kristinuskon vaikutuksesta se käsitys, että miehen tulee kunnioittaa naisia, eli länsimaiset miehet ovat jo lähtökohtaisesti kilttejä ja nössöjä."

http://takkirauta.blogspot.fi/2016/01/feminismi-ja...

Käyttäjän JarmoLius kuva
Jarmo Lius

Yleensä feministit eivät suostu kantamaan vastuuta epäsuorista vaikutuksista kun pyrkivät vallankäyttöön. Jos joku mies pahoittaa mielensä se ei hidasta feministejä. Nyt hidastaa. Uusista seksuaalisen häiriköinnin ja -rikosten ilmiöistä heidän mielestään on syytä vaieta. Näin feministit uhraavat naisten seksuaalisen itsemääräysoikeuden rasismin vastustamiselle.

Toimituksen poiminnat